Lahoressa kaikki hyvin

Lahoressa ja Kasurissa kaikki hyvin. Lauantai-iltana Islamabadissa sattuneen hotelli Marriotin räjäytys näkyi heti edelleen lisääntyneinä turvajärjestelyinä.

Täällä julkisten paikkojen normaali turvarutiini on autojen konehuoneen ja tavaratilan tarkistus sekä pohjan peilaus ennen pihaan pääsyä. Nyt hotellin pihaan pääsy edellytti huoneen numeroa sekä tarkkaa asiakastietoa.

Kuva Marriotin räjäytyksestä internetin uutispalvelusta. Itse olen monen sadan kilometrin päässä tapahtumapaikalta.

Työnantajan kanssa pidetyssä turvallisuuspalaverissa sovimme, että ulkomaalaisryhmämme ei toistaiseksi käytä kaupungin suurimpia kansainvälisiä hotelleja, vaan etsimme vaihtoehtoisia majoituksia.

Minullahan on asunto, joten en hotelleja käytä. Asuinalueeni on rauhallinen omakotitaloalue.

Maissin piilo

Lauantaina ruokkiksella pakkasin kassin Lahorea varten. Maissi on aika kyllästynyt automatkoihin, eikä tiennyt, että ei ole lähdössä mukaan, koska aioin viipyä alle vuorokauden. Se tajuaa täysin, mitä laukkujen pakkaaminen merkitsee.

Kissa oli kadoksissa, ei tullut tervehtimään, kuten yleensä. Maissi oli löytänyt näin hienon piilon.

Narusängyt

Paikalliset käyttävät hetekamaisia narusta punottuja sänkyjä. Kuvatessani maisemia erään hotellin katolta Lahoressa, huomasin sänkyjä talojen katoilla. Ystäväni kertoi, että ihmiset nukkuvat ulkona paremman ilman takia. Asunnot ovat pieniä ja ahtaita, katolla on hyvää lisätilaa ja saa olla rauhassa.

Sähkökytkentöjä

Sähkökytkennät ovat täällä hurjija. Sähkötolppa on kuvattu Anarkalissa. Presbyteerikirkon kattokruunukin on mielenkiintoisen näköinen. Kroatialainen kollegani kuvasi minut kirkkoväen kanssa.

Leväperäinen suhtautuminen sähköön aiheuttaa ongelmia töissäkin. Maadoitukset otetaan mistä sattuu aiheuttaen häiriöitä toimilaitteille.

Vierastalolla edellisen huoneeni jääkapissa ei ollu pistotulppaa, ainostaan sähköpiuhat työnnetty rasiaan. Täällä ei ole pistokkeille standardia, ne voivat olla millaisia vain. Houkutus katkaista johto on siis suuri. Joka paikassa on adaptereja, joiden kutsumanimi on "multiple".

Kaikki hajalla

Rikkonaisten toimintojen kanssa tuhraantuu aikaa, muihin harrastuksiin ei juuri aikaa olisikaan. Viime perjantaina tuttavani hakivat minut syömään autollaan. Auto ei startannut portiltani. Starttikokeilut olivat pelottavia, sähköpiuhaa ja työkaluja sörkittiin joka paikkaan. Mm. akun navat yhdistettiin. Lopulta alakerran henkilökunta työnsi auton käyntiin.

Lauantaina rikkoontui asuntoni virtalähteen (valtakunnan verkko / generaattori) valintakytkin. Alakerrassani asuvan talon omistajan kotiapulaisten nokkamies kutsui lopulta sähkömiehen paikalle.

Sunnuntaina matkalla Lahoresta Kasuriin auto sammui viisi kertaa kesken tasaisen ajon. Pääsin perille, enkä kysellyt, mikä autossa mahtaa olla vikana.

Vammautuneet kerjäläisinä

Täällä on hienoja käsin poljettavia ketjuvälitteisiä pyörätuoleja. Jalkakäytävien liuskat ovat hyvin jyrkkiä, jos niitä edes on. Ihmiset ajavat näillä pyörätuoleilla autojen keskellä.

Harvalla vammautuneella on pyörätuolia. Olen nähnyt alaruumiittomia ihmisiä vetävän itseään käsillään, yksijalkaisia liikkuvan bambukeppi tukenaan ja terveemmän kantavan jalatonta. Sosiaaliturvan puuttuessa vammautuneiden osana on kerjääminen.

Islamilaiseen kulttuuriin kuuluu onneksi hyväntekeväisyys. Kerjäläisiä on joka paikassa, etenkin liikennevaloissa. Alakuvan kerjäläinen on harvinaisen siistin ja terveen näköinen.

Anarkali

Pakistanissa piraattien myyminen tai valmistaminen ei ole laitonta. Anarkalin basaarialueella on Lahoren parhaat piraattivalikoimat.

Toisen kuvan rakennus on hyvä esimerkki hienojen talojen rapistumisesta. Hajonnut pysyy hajonneena. Kunnossapito on täällä vähäistä, ennakkohuollosta ei olla kuultukaan.

Leivän ja maissin paistajat kadunvarrella ovat tavallinen näky. Itse en uskalla syödä kadunvarsiruokaa. Olen saanut puolessa vuodessa neljä ruokamyrkytystä kaikista varotoimista huolimatta hienoista ravintoloista.